11 viikkoinen Otto-viikari

Aika on kyllä mennyt hurjan nopeasti, eilen tuli 4 viikkoa siitä kun Otto on kotiutunut. Viime viikolla oli vuorossa matolääke, joka upposi maksalaatikon seassa tälle sankarille kuin hullulle puuro! Kävimme tutustumassa myös uuteen kotikaupunkiimme Rovaniemeen, jossa Otto tulee viettämään paljon aikaa mamman opiskelujen vuoksi. Otto on harjoitellut kaikennäköistä uutta ja hienoa, kuten istumista, maahan menoa, luoksetuloa, kynsien leikkuuta, näyttelyasentoa ja RYÖMIMISTÄ :) Pikkuhiljaa hyvä tulee, tuumaa Otto, ja ehkä vähä mammakin. Otto on käynyt juoksentelemassa siskonsa ja siskon isosiskon kanssa tuolla järven rannassa olevalla isolla nurmikukkulalla. Voi sitä riemua, kun saa painiskella saman kokoisen siskon kanssa täydellä teholla! Ja kyllä se uni maittaa illalla makeasti. :) Viime viikolla Otto näki ensimmäistä kertaa pesästä lennon jälkeen myös omaa rakasta äitiään, ei meinannut Roosa-äiti enää lapsostansa tunnistaa, mutta Otolla tuli itku kun äiti lähti ;( On se jännä tuo eläimen luonto, kun noin nopeasti unohtaa (tai ei vaan halua muistaa tississä roikkuvia riiviöitä). :) Viikon päästä olisi sitten Oton ensimmäisen rokotuksen vuoro, sitä odotellessa!