Viime päivityksestä on taas kulunut tovi. Syykin on melko selkeä tälle kiireelle, nimittäin meidän perheen uusin tulokas, Topias. Topias syntyi elokuun 25. päivä, eli huomenna täyttää 2kk. Niin se aika vain menee nopeasti. Koirulit ovat ottaneet uuden tulokkaan innolla vastaan, mielellään nuuhkivat pienillä kirsuillaan pientä nenänpäätä ja pieniä tahmaisia sormia :)

Topias parin päivän ikäisenä

Otto ja Aapo on päässyt tälle syksylle muutamaan otteeseen metille isukin kanssa. Aapolla on plakkarissa kolme teertä ja Otolla kaksi (+1 hauki). Ei tarvitse isukki kalallekaan enää haavia mukaan, sillä meidän urhoollinen Otto-boy huolehtii saaliin rannalle saakka :) Tässä pari metsästyskuvaa meidän innokkaista parsonherroista;

Tulevia suunnitelmia olemme Marjan kanssa pohtineet, ja siihen tulokseen olemme tulleet että kunhan vain seuraavat luolaharjoitukset järjestetään, saa koiruudet lähteä tutustumaan luolahommiin. Inhottavana puolena luolaharrastuksessa on se, että lähimmät luolaharjoitukset järjestetään Oulussa, jonne täältä Kuusamosta tulee melkoisesti matkaa. No, mutta pitäähän sitä kuitenkin kokeilla! ..Ja jo useampaan otteeseen on todettu, että eihän tuo matkanteko ole koiraihmisille mikään este, sillä kuljetaanhan sitä milloin missäkin näyttelyissä pienten värillisten nauhojen perässä ;)

Tammikuulle olisi tarkoitus lähteä tamminäyttelyyn ainakin Aapon kanssa, katsotaan onko Ottokin taustajoukoissa mukana vai jääkö herra talonvahdiksi.

Koirat ovat nauttineet tästä syksystä, sillä olemme olleet paljon maalla. Siellä koirilla on mukava olla kun on iso piha, mistä myyriä tonkia.. Aapon mielestä mamma on kiva yllättää milloin minkäkin näköisellä myyrän raadolla.. :D

Tässä Otto nautiskelee syksyisestä auringonlaskusta :)

Tämä perhe odottelee kovasti jo joulun tuloa, ja joulukorttikuviakin jo suunnitellaan. Saapa nähä miten niiden ottaminen käytännössä onnistuu, kun noita liikkuvia osia tulee joka vuosi lisää kuvattavaksi ;)

Niinpä se koitti kauan odotettu ja ainoa näyttelyviikonloppu tälle kesälle Oulussa. Otto oli ilmoitettuna lauantaille, mutta peruimme Oton näytelmät pienten vastoinkäymisten vuoksi. Parson-pojat ovat nimittäin viettäneet railakasta kesälomaa vedessä peuhaten, jonka vuoksi Otto sai pissatulehduksen, ja oli vielä muutamaa päivää ennen Oulun reissua hyvinkin poloinen sairastelija :/ No ensi kerralla sitten paremmalla onnella!

Aapo oli ilmoitettu sunnuntaille, ja muutaman tuomarimuutoksen jälkeen Aapo asteli kehään ensimmäistä kertaa sitten erkkarin pikkupentuluokan viime syksynä. Kehäharjoittelu on jäänyt Aapon kanssa melko vähäiseksi, ja näyttelyitä edeltävällä viikolla teimme Tuukan kanssa kesälomareissun ja viime hetken harjoittelutkin jäivät sitten väliin. No, jokatapauksessa Aapo käyttäytyi ERInomaisesti pöydällä, ja pientä rynnimistä lukuunottamatta myös kehäkävely sujui melko kivasti :) Tässä Aapon arvostelu, joka johti siis tulokseen: NUO ERI2 SA PU4 Va-Sert; "Good proportions. Correct mouth. Well shaped eyes. Normal set of the ears. Good lenght of the neck. Good front. Little bit weak elbows. Moves well." Eli todellakin ollaan tyytyväisiä Aapon näyttelypäivään!! Suuri kiitos kuuluu jälleen kasvattajallemme Marjalle trimmauksesta ja muustakin henkisestä tuesta :) Tässä pari kuvaa Aapon päivästä; 

Äitin pikku-näyttelijä <3

Tuomarin kopeloinnissa :)

Tästä on sitten hyvä jatkaa uraa eteenpäin, kunhan vain nämä perhepuolen asiat saadaan uusien perheenjäsenten osalta reilaan ;) Saatiin Aapon kanssa näyttelykärpäsen puremasta osuma takapuoleen ;) Kaikille blogia seuranneille mukavaa kesän jatkoa!!! :)

Niin se aika vain menee, Otto täyttää tänään kolme vuotta! Näihin vuosiin on mahtunut kaikenlaista :)

Kesäsuunnitelmina meidän perheellä on lomailu, lenkkeily, agility ja Oulun näyttelyt.

Elokuussa saamme perheenlisäystä, joten syksyn suunnitelmista ei ole vielä minkäänlaista varmuutta menokalenterin päivityksen puolesta ;)

Tässä muutama kuva Oton taipaleesta tähän päivään...

 

Päivitystä pikaisesti, jäänyt laittamatta...TAAS!

osaa ne olla paikallaankin. ylempänä Aapo, ja alhaalla Otto.

Kävimme Marja-kasvattajan kanssa Erkkarissa (parsonien erikoisnäyttely) Lohjalla 10.10.10. Rankka reissu, mutta tulipahan tehtyä! ..Aika kultaa muistot, vai mitä Marja?. Kuusamosta lähdimme lauantai aamuna, itse Erkkari sunnuntaina ja takasin sitte maanantaiaamuna klo 06.30!

Koiraihmisethän on tunnetustikin hullua kansaa, yhden värikkään nauhan perässä ajellaan montasataa kilometriä, sitähän se on, mutta kaikkea muutakin kivaa!! :)

Aapon ensimmäinen koitos pöydällä sujui hienosti!

Sitten tuloksiin; Aapon kanssa pysyttiin tavoitteessa (pöydälläkin), Aapo ei syönyt tuomaria, ja käyttäytyi muutenkin mallikkaasti pikkupentuluokassa. Mamma oli ylpeä vauvastaan! Aapo jaksoi vielä pitkän päivän päätteeksi osallistua Rocky-isukin jälkeläisluokkaan, josta saavutuksenamme kakkossija! Hyvä meijän joukkue! Marja oli tämän pystin ansainnut täysin :)

Aapo poseraa.

Oton kanssa taas kerran saimme jännittää ihan olan takaa.. Tuomari oli melko tiukka, ja ERIä herui uroksille yhteensä 6kpl, joista yksi tuli meidän ihanalle Otto-pojalle! <3 Voi, kyllä siinä oli mammalla jännäämistä, että miten käypi. Otto metsästää edelleen tätä kuuluisaa viimeistä valioitumis-sertiä, joka nyttenkin meni sitten sivusuun :) No, vara-sertihän tulla tupsahti ja Otto sai ruusukkeiden lisäksi mammalta muutaman ylimääräsen pusun tuohon ihanaan kirsuun ;)

Otto poseraa. Kuva: Leena Mäkelä

pari väsynyttä parsonia päikkäreillä (otto-vahtikoira nukkuu istualtaan, taitolaji) <3

Tälläinen päivä oli meillä erkkarissa, ja nokka kohti uusia tuulia alkakoon!

Hups, böogin kirjoittaja koiruuksineen ollut hieman pidennetyllä kesälomalla kirjoituksen maailmoista. Aika korjata tilanne näin kolmen kuukauden kirjoitustauon jälkeen! Aikahan on mennyt meidän perheellä kuin siivillä, Otto ja Aapo nauttivat pitkästä ja lämpimästä kesästä täysin rinnoin ja nyt syksyn tullen ovat päässeet mehtähommiin iskän kanssa. Aapo haahuilee Oton tavoin metsässä säikyttäen kaiken siellä elävän. Normi päivä, pääasia että ulkoillaan ja nautitaan metsän muista ihanuuksista! Mammalla alkoi taas koulu vuoden tauon jälkeen, ja siihen uuteen arkeen totutellaankin sitten koko perheen voimin.

Aaposta on kasvanut Ottoakin kookkaampi nuori herra, ja Aapo mielellään opettelee kaikkea uutta mitä immeiset sille opettaa :) Nyt kahden viikon päästä tulee Aapon elämän ensimmäinen näytön paikka, kirjaimellisesti, nimittäin suuntaamme näiden molempien parson-herrojen kanssa 10.10 järjestettävään parsonien erikoisnäyttelyyn! Onpas mukavaa nähdä pitkästä aikaa näitä parson immeisiä, ja muutenkin lähteä reissun päälle!!

Oton kanssa kävimme Ylivieskan näyttelyissä tuossa taannoin, ERInomaisenhan Otto sai, muttei sen kummemmin sitten sijoittunut kuitenkaan :) Kiva reissu kaikinpuolin oli! Muutamat suunnitellut näyttelyt jäi meiltä tältä kesältä väliin, sillä aina ei voi muistaa ilmoittaa koiria sinne ajoissa...nimimerkillä kerran unohtanut! :)

Tänään kävimme syksyn ja mahtavan ruskan kunniaksi koirien kanssa pienellä patikkareissulla Riisitunturin kuppeessa, mahtava aurinkoinen keli kruunasi täydellisen ulkoilupäivän koiruuksien kanssa! Tässä muutama kuva tältä päivältä:

pari parsonia patikoimassa

aapo nauttii lepohetkestä auringon alla

otolla tulevaisuus häikäisee

loppusuora häämöttää

..mutta mihin isi jäi?

loppukevennyksenä meidän tuke!